Auringonottoa ja Grand night market
Puutarhassa puhkeaa joka aamu uusia kukkia. Joinakin aamuina on löytynyt harvinaisempiakin kukkia, kuten tuo mustavalkoinen söpöläinen Kiinanruusun takaa.
Vietimme taaskin aamupäivän kotosalla. Auringonpalvojat palvoivat aurinkoa, varjonpalvoja varjoa.
Vietimme taaskin aamupäivän kotosalla. Auringonpalvojat palvoivat aurinkoa, varjonpalvoja varjoa.
Välillä pulahdimme uima-altaan virkistävään viileyteen - eikä sitäkään voinut viileäksi kutsua kuin hetken verran aamulla ja illalla.
Tänään päätimme lähteä katsastamaan Grand Night Marketin. Paikka oli kohtalaisen iso ja hinnat aivan eri luokkaa kuin turistirysässä keskikaupungilla.
Täällä ei ollut myytävänä turistikrääsää niinkään paljon. Paikallisia oli valtavasti, sitä skootterien pärinää ja määrää.
Tässä vaiheessa jo ajelimme Mr Peen Tuk tukilla: you call me, I come!
Pikkusisko löysi heti hyvät farkkusortsit vain 89 bahtia, jonka tinki 85:een. Reippaana tyttönä hän sovitti niitä siinä paikassa, komea nuori miesmyyjä kääntyi häveliäästi toiseen suuntaan.
Pikkusisko löysi heti hyvät farkkusortsit vain 89 bahtia, jonka tinki 85:een. Reippaana tyttönä hän sovitti niitä siinä paikassa, komea nuori miesmyyjä kääntyi häveliäästi toiseen suuntaan.
Pikkusisko pääsi myös rapsuttelemaan kahta arkaa apinaa, taisivat oikeasti olla jotain makeja.
Mies kierteli marketilla omia aikojaan ja oli löytänyt makoisan näköisiä "lihapullia" yhdestä kojusta. Päätimme ostaa niitä, tiesimme kyllä siinä vaiheessa etteivät ne suinkaan olleet lihaa vaan seafoodia.
Mies kierteli marketilla omia aikojaan ja oli löytänyt makoisan näköisiä "lihapullia" yhdestä kojusta. Päätimme ostaa niitä, tiesimme kyllä siinä vaiheessa etteivät ne suinkaan olleet lihaa vaan seafoodia.
Pullat sisältivät katkarapua, mustekalaa, tonnikalaa ja rapua.
Marketin perällä oli mukava jazz baari, jonne tunkeuduimme pullinemme. Otimme siitä oluet ja maistelimme "omia eväitämme" eikä kukaan kommentoinut mitenkään.
Uuvuttavan soppailun jälkeen, päätimme mennä naapuriin syömään keittoa.
Tom yam- keitto olikin niin tulista, että Rullaselta jäi liemi syömättä! Keitto oli silti todella hyvää!
Mies söi kaiken, mutta ei tykännyt sitruunaruohosta keitossa. Pikkusisko tyytyi ranskalaisiin, jotka nekin maistuivat hänen mielestään kalalle, sinänsä sivuseikka.
Jälkiruoaksi tarjoillut vesimelonit ja ananakset miedonsivat tulisen keiton jälkipotkua.
Ravintolan nuori miestarjoilija herättää joka kerran meissä hilpeyttä hempsutellessaan ympäriinsä, puuttuu vain pystyssä seissyt pikkusormi!!!
Ravintolan nuori miestarjoilija herättää joka kerran meissä hilpeyttä hempsutellessaan ympäriinsä, puuttuu vain pystyssä seissyt pikkusormi!!!
Huomenna mennäänkin sitten paijailemaan niitä Pikkusiskon apinavauvoja! Hmm, kuinkahan käy?
