Sä etsit vielä tilaisuutta,
kaipaat jotain, etsit uutta,
on kuin ois kuuma kesä
jo mennyt menojaan.
Mutta vielä tulee noita
lämpimiä öitä joita
sä koko pitkän talven
jaksoit odottaa.
Vielä on kesää jäljellä,
vielä tulee kauniita päiviä,
vielä voit löytää ystävän,
vielä tilaisuuden saat.
Kesä sulle paljon antaa,
lämpö sylissään kun kantaa,
sen hetken toivot ikuisesti kestävän.
Elämä on niin kuin unta,
kukkii koko luomakunta,
sydän vain uutta tilaisuutta odottaa.
Vielä on kesää jäljellä,
vielä tulee kauniita päiviä,
vielä voit löytää ystävän,
vielä tilaisuuden saat.
Vielä on kesää jäljellä,
vielä tulee kauniita päiviä,
vielä voit löytää ystävän,
vielä tilaisuuden saat. (Mamba: Vielä on kesää jäljellä)
Äiti ompeli pikkusiskolle kesähameen Ikean erityisen halvasta kankaasta. Olalla roikkuva pussukkalaukkuun kuuluu myös hame, joka tehtiin Eurokankaan kankaasta ja Suuren käsityölehden mallin mukaan koulun päättäjäisiin.
Pikkusisko olikin teininä oikein hameiden suurkuluttaja. Äidistä oli tosi kivaa ommella näitä hamosia, koska Pikkusisko halusi värikkäitä, erilaisia hameita kuin muilla. Tässä vihreässä hameessa käytettiin äidin mekosta jäänyttä ohutta puuvillaa ja kimaltavaa verhokangasta. Verhokankaasta karisi kimallukset pesujen myötä, mutta se ei menoa haitannut. Kahdessa ensimmäisessä "talvi"kuvassa pikkusiskolla on äidin neulomat säärystimet. Langan nimi oli Jengataijotain, mutta se oli aivan liian paksua lankaa säärystimiin, niistä tuli liian löysät.
Pikkusisko valitsi itse punapilkullisen "Minnihiiri"kankaan Eurokankaasta. Sama hyväksi havaittu malli.
